Kyllä en vaan tajua miten perheenäidit selviää tästä, kaikki blogit tulvillaan kuinka paistellaan munkkeja ja tehdään simaa. Koristellaan. Puetaan lapset kauniisiin asuihin.
Itse haen kärttyiset lapset tarhasta, uupuneena käydään kaupassa, tullaan kotiin. Kello on siinä vaiheessa kuusi. Sitten kuuntelen raivoa ja kiukkua koko sen ajan kun teen ruokaa. No mitä väliä kun ruoka on kuitenkin pahaa. Siinä sitten katsellaan tunti puoltoista kun lapset riehuu ja tappelee. Sitten on jo aika tapella hammaspesut rimpuilevien tapausten kanssa ja nyt alkaa se hulluin vaihe, nukkuminen. Hyvällä tsägällä siinä menee puoltoista tuntia ennenkuin simahtavat. Sitä ennen on tietysti noustu sängyistä noin sata kertaa ja juostu peräkanaa yläkerrassa. Raivottu, itketty, potkittu ja tapeltu.
Kun hiljaisuus saapuu niin sitten voi huokaista.
Musta tuntuu että mulla on luultavasti maailmankaikkeuden kiittämättömät ja huonotapaisimmat lapset. Ehkä musta ei ole lastenkasvattajaksi. Piti olla niin itsekäs että lapsia piti tehdä vasta kolkytvitosena.
Kiittämättömille ostin vappuhärpäkettäkin.
Hyrräkin oli kuulemma ihan paska kun ei se pyöri kunnolla. No ehkä ei käytetty ihan tuota termiä :)
Vapputorvetkin ostettiin. Ja näin upeaksi sisustuselementeiksi ne päätyivät. Kun tuli tappelu niistäkin.
Ja tietysti ne vappupallot. Ei ollut sitä Rainbow Dash-palloa mitä niin toivottiin. Cittarin peeveli oli myynyt ne loppuun, onneksi perus Hello Kitty kelpasi.
Ja Salama.
Mietitte varmaan miksi pallot on pimeässä ulkovarastossa?
Koska tietenkin nekin piti takavarikoida erittäin huonon käytöksen vuoksi.
Munkit on paistamatta siis edelleen. Serpenttiinit ja upeat vappukoristelu-kuvat stailauksineen ehkä Pinterestissä.
Täten toivotan satakertaa parempaa vappua teille. Ottakee sihijuomaa ja syökää tippaleipää. Turha varmaan sanoa että ne on meidän kohdalta myös kaupassa.
